Pages

Thursday, 26 February 2015

Suosikkibloggarini

Olen siinä(kin) mielessä huono bloggaaja, etten lue kovinkaan paljon muita blogeja. Seuraan satunnaisesti muutamaa omasta mielestäni kirjoitustyylillään tai sisällöllään joukosta positiivisesti erottuvaa bloggaria. En oikeastaan välitä mistään fashionblogeista. Enkä sisustusblogeista. Pidän hyvistä persoonista ja kirjoitustyyleistä. Olenkin listannut tähän alle suosikkiblogini ja koittanut avata sitä miksi olen tykästynyt juurikin kyseiseen blogiin.

Johannalla on mielestäni todella kiva tapa kirjoittaa. Huomaa, että nainen on työskennellyt copy writerina. Pidän siitä että hän kirjoittaa melko suppeasti mutta pilke silmäkulmassa. Lyhyet sarkastiset lauserakenteet puhuttelee. Ruotsinkieli on myös erittäin puhdasta. Asennemimmi.
Idan blogi on taas sisällöltään tämänkaltaiselle treeni-intoilijalle osuva. Hän kirjoittaa informatiivisesti hyviä postauksia eri liikkeistä ja motivaatiosta, mutta fiksusti, sortumatta perus lihaskimppumaiseen ilkeästi sanottuna - yksinkertaiseen - tyyliin. Blogista hehkuu positiivisuus ja pirteys. Juuri hänenkaltaisen ohjaajan haluaisin.

3: By Didem
Varmaan suurin osa teistä on törmännyt Didemin blogiin. Hänen bloginsa herättää paljon ristiriitaisia tunteita lukijoissa - jotkut rakastaa - toiset vihaa, mutta lukevat silti (mikä on tietysti vähän huvittavaa). Sitähän Didem ei pelkää, vaan hän heittää välillä häikäilettömästi bensaa tuleen. Respect. Tunsin hänet entuudestaan ja siksi alunperin eksyin blogiin, mutta se on kasvanut ilmiömäisesti parin vuoden aikana. En tiedä montaa kirjoittajaa jotka saavat yhtä paljon ihailua ja skeidaa niskaan, mutta hän ei ole moksiskaan. Pidän myös siitä, että vaikka bloggari on todella pinnallinen, hän on samalla maailman syvin ja aidoin eikä todellakaan pelkää heittäytyä. Hassunhölmö mutta jäätävä tyyli ja pokka.
Varsinkin ihanat hölmöt videot ovat hänen erikoisuuttaan:
Ensitreffit alttarilla - Avioliiton Häpäisyä

Onko teillä suositella jotain hyviä blogeja?


Tuesday, 24 February 2015

Etsitään: identiteettiä.


Minua vaivaa päättämättömyys. En osaa enää päättää mitä haluan, enkä mitä asioiden suhteen pitäisi tehdä. Tuntuu vähän siltä kuin olisi eteisessä odottamassa, että joku ovi avautuu. Että jotain ratkaisevaa tapahtuu. En oikein tiedä arvojani tai kuka oikeasti olen. Luin jostain, että jos tietää omat arvonsa niin osaa päättää mihin suuntaan mennä. Hmmm.

Identiteettikriisi. Kolmenkympin kriisi. Who knows.

Tuntuu vain, ettei elämällä tällä hetkellä ole tarkkaa suuntaa ja se ahdistaa/ärsyttää, koska olen yleisesti ottaen määrätietoinen suorittaja. Haluan, että asioita tapahtuu, nopealla tempolla ja mieluiten ilman yllätyksiä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut vaikka mitä. Olen vaihtanut kaksi kertaa työpaikkaa - alasta aivan toiseen, reissannut kolme kuukautta jenkeissä, muuttanut uudelle asuinalueelle, tavannut miljoona uutta ihmistä, juossut maratoneja...ehkä vain vierastan tämänhetkistä staattisuutta. Tai mitä jos ympärillä kaveriporukassa tapahtuvat muutokset hiipivät mieleen ahdistavina benchmarkkeina siitä, miltä sen täydellisen elämän pitäisi näyttää.

Mutta ehkei se elämä ole sellaista, että koko ajan pitäisi tapahtua jotain. Kenties elämä joskus on vain perusarjen rullausta. Eikö ole se sanontakin:
"life is what happens when you are busy making other plans"?
Enkä voi valittaa, että arkeni olisi jotenkin epämiellyttävää. Sitä se ei todellakaan ole. Mutta olisi kiva löytää taas tarkemmat visiot tulevaisuuden polusta.

Tämmöisiä positiivisia aatoksia tänään. Eksistentiaalista hyvinvointivaltio-ongelmaa kaikessa kauneudessaan. Pliis sanokaa, että te muutkin olette yhtä eksyksissä. Yhtä heikoin perustein.




Sunday, 22 February 2015

Uber great

Täydellinen viikonloppu takana. Synttärijuhlaa, ystävien kanssa brunssi Fannyssa ja tänään Talossa, treeniä, kävelyä, korkokenkiä, drinkkejä Favelassa ja Siltasessa. Favela Mechelininkadulla on btw tosi kiva paikka, vaikka vähän sivussa onkin. Uskoisin, että sinne eksyy lähinnä Töölöläiset. Kannattaa käydä tarkistamassa. Ja kyllä, kävin Kalliossa. 

Kokeiltiin muuten Uberiä ensimmäistä kertaa täällä (Kaliforniassa olemme käyttäneet aiemminkin). Ihan loistava kokemus! Auto tuli kahdessa minuutissa - ennen kuin edes tajusin tilanneeni sitä - eikä kuski ja auto olisi voineet olla parempia. Herra laittoi jopa päälle Cheekiä, koska totesin, että dikkaan räpistä (en viitsinyt ilmaista, ettei Cheek nyt ihan ole soittolistani kärkeä..).
Mutta siis loppujen lopuksi pääsimme p**** säässä vaivatta ja laadukkaasti Siltaseen Töölöstä kahdeksalla (!) eurolla. Kaiken lisäksi on todella kätevää, ettei kyytiä tarvitse maksaa autossa, vaan se menee tilille liitetystä luottokortista ja kuitti tulee automaattisesti meiliin. Nyt puhutaan jo nykyaikaisesta palvelusta. Kannustan tukemaan!


Ja mitä tulee oleellisimpaan, muun muassa näitä on luukutettu eilen ja tänään: 
A$AP Rocky - Fuckin' Problems Ft Xavier Dunn   - excuse my French jo näin etukäteen.

Kävimme muuten viime sunnuntaina suorittamassa kansalaisuusvelvoitteemme alle 30-vuotiaina naisina; toisin sanoen katsomassa Fifty Shades of Grey:n. Yhtä huono kuin kirjat. Mutta, se miesnäyttelijä pelasti koko leffan, joten myönnän, että myös minä olen soitellut soundtrackiä viimeisen viikon aamusta iltaan. Kuten varmaan kaikki muut nuoret naiset, minäkin unelmoin tällä hetkellä tunnekylmästä sadistisesta rikkaasta miehestä. Perussettiä siis.

idpic

Thursday, 12 February 2015

Kosmopoliitti täällä hei

Flash mob, St1 Jyväskylässä


Palauduin kotiin tänään ja päivä vedettiin adrenaliinilla. Jyväskylässä oli älyttömän hauskaa ja sain mm todistaa elämäni ensimmäisen flash mobin, kun iso joukko St1 yhtiön porukkaa lauloi Liikennelaulun 112 Päivän kunniaksi. Kivaa! Parhainta on se, että tapasin tosi paljon persoonallisia ja hyviä uusia ihmisiä. Siinä mielessä tuommoisiin tapahtumiin on hyvä lentää soolona. Ei takerru siihen omaan kaveriin kiinni.

Muuten aina kun käyn pienemmillä paikkakunnilla (koska Helsinkihän on niiiiin valtava kosmopoli)
pohdin että olisi hauska kokeilla asua muualla Suomessa vähän aikaa. Näkisi vähän muutakin ja saisi nauttia (toivottavasti) vähän verkkaisemmasta menosta.
Verkkaisuudesta puheen ollen, nyt nukkumaan. Huomenna pitää taas aktivoitua liikuntapuolella. Kaksi päivää taukoa ja messuherkkuja...morgan.

Tuesday, 10 February 2015

Friends with benefits

Huomenta!

Sovin eilen kaverin kanssa treffit iltatreeneihin City Gymiin. Minulle tuo on oikeastaan paras tapa taata se, että saan todella aikaiseksi raahautua salille enää viiden jälkeen. Kavereita kun ei feidata.
Sitä paitsi, kun seuralainen on tiukka treenien suhteen, saa samalla hyviä vinkkejä ja uusia näkökulmia liikkeisiin. Vaihtelu virkistää (ja tehostaa). Kaiken kukkuraksi on kiva juoruilla vähän siinä irvistysten välissä. Olenhan nainen, after all. Kiitos siis Camillalle! En laita kaunista selfiekuvaamme tänne, ihan vain koska haluan hänestä seuraa vielä tulevaisuudessakin. (mutta pssst Instagram...kröhöm)

Toivon, että saataisiin tällaisiä treenitällejä aikaan kerran viikossa, jolloin saisin edes yhden aamutreenin siirrettyä ehtoon puoleen. Yksi vähän myöhäisempi arkiaamu viikossa tekisi nimittäin terää. Mutta tosiaan, vinkkinä teille muillekin, jotka laiskistuvat iltaa myöten: kilauttakaa sille aktiivikaverillenne.

Lähden tänään Jyväskylään pariksi päiväksi. Tarkoitus on osallistua asiakasyrityksemme tilaisuuteen ja twiittailla kuin viimeistä päivää. Minä oikeasti tykkään tällaisista maakuntamatkoista haha. Hauskaa! But first, let me take a morning run.

Piirsin tämmöistä San Diegossa santaan ja Turisti yski merkityksellisesti. Törkeä tyyppi. Miehet on sikoja.
p.s. 
Kirjoitin muuten Dinglen blogiin kirjoituksen, jossa pohdin miten yritykset mielestäni voi hyödyntää somea täyttääkseen juridisia velvoitteitaan. Monet juristithan yleensä miettivät vain somen riskejä.
Kirjoitus löytyy TÄÄLTÄ.

Sunday, 8 February 2015

Anna sen soida.

Tässä vähän biittejä sunnuntaifiilistelyyn:
Ginger Ale ft Emma Carn - Vance Joy's Riptide
Stephen Marley ft Akon - Just a Man

Kävin äsken uhmaamassa aivot jäätävää tuulta. Tuli ihan Nykin talviset viimat mieleen, mutta musiikki helpotti menoa.

Musiikista puheen ollen, kävimme testaamassa parin kollegan kanssa perjantaina Out of Office -bileitä, joita käsittääkseni järkätään kerran kuussa Helsingissä. Ruotsalaisten toimesta (tietenkin). Ideana siis, että bileet alkavat jo klo 17 ja jatkuvat 21 asti. Nyt täytyy ihan hehkuttaa, sillä kun saavuimme suomalaisittain lievästi skeptisinä seitsemältä Ahjoon, kohtaamamme energiataso oli niin huumaava, että adrenaliini nosti aika nopeasti bilefiilikseen. Vaikka bailun komponentit ovat afterskimäisen yksinkertaiset (hullunkurisia asuja, juontoa, konfettia ja sädetikkuja sekä mukaansatempaavaa musiikkia), niin ei voi kuin todeta että, toimii kuin tauti. Me lähdimme jo innoissamme keräämään kasaan porukkaa seuraavaa kertaa varten (6.3).

Nähdäänkö siellä?





Breaking news.


Tälla lailla viimeksi San Diegossa vuodenvaihteessa varjoani nähneenä, on pakko todeta, että olipa mukava yllätys tänään taivaalla. Yhtäkkiä punttisali valkeni ja siinä se oli. Oli oikein pakko pysähtyä Hietaniemessä kotimatkalla penkille istumaan ja nauttimaan. Siinä toivossa, että saisi edes pigmentin murto-osan väriä. Man tar vad man får, liksom. Saisi kyllä paistaa useammin. Mielihän järkkyy tässä pimeässä. Kenties on pieni totuudenpoikanen siinä päätelmässä, että asioita arvostaa paljon enemmän, kun niitä ei ole tarjolla kuin harvoin. 

Mutta, kohta on taas kevät <3







Thursday, 5 February 2015

BFF

Minä pidän ihmisistä.
Se on yksi syy miksi halusin työskennellä ammatissa, jossa ei vain saa olla tekemisissä ihmisten kanssa, vaan jonka koko filosofia perustuu sosiaalisuuteen. Tapaan myös privaatilla tasolla paljon erilaisia ihmisiä eri piireistä. Haluan tutustua uusiin ihmisiin ja pitää yhteyttä vanhoihin tuttuihin. Käyn mielelläni lounailla ja after workilla niin parempien kuin puolituttujen kanssa. Kaikista ihmisistä on opittavaa. Uskon kiven kovaa verkostoitumiseen.

Olen myös tyyppinä sellainen, jonka on pakko saada purkaa huolia, pahaa oloa ja iloa. Jos minulla on dilemma tai saan hyviä uutisia, minulla on pakonomainen tarve jakaa sitä jonkun kanssa. Esimerkiksi viime keväänä kun minulle tarjottiin yhtä työpaikkaa soitin varmaan neljälle eri kaverille ja analysoin tilannettani ja miten työ sopisi minulle (päädyin kieltäytymään työpaikasta).

Koska olen elänyt enemmän tai vähemmän sinkkuna monta monta vuotta, on ystävyyssuhteet korostuneet. Ne ovat itse asiassa minulle niin tärkeitä ja saan niistä niin paljon irti, että ei olisi mitenkään helppoa noin vain korvata ne muulla. Sen muun pitäisi olla törkeän hyvää.

Nojoo, tämä oli tällainen pitkä pohjustus sille mitä oikeasti halusin sanoa ja minkä voi kiteyttää näin:
rakastan kaikenkarvaisia ystäviäni ja pidän ovea auki uusille.

#bff

taannoisella ystäväterapiakävelyllä ystävän karvaisen ystävän kanssa


Sunday, 1 February 2015

Me plus one special guy.

Sain juuri ängettyä autoni Väinämöisenkadulla loskakasan läpi taskuparkkiin ja olen virallisesti takaisin kotona. Viikonloppu meni Satakunnassa kummipojan ja muiden sukulaisten kanssa. Kävimme tosiaan Hoplopissa Porissa, mikä oli ihan mielenkiintoinen kokemus näin perheettömälle hieman selektiivisesti lapsista pitävälle. Mutta hauskaa oli. Maailman ihaninta kuulla kun pikkuherra kikattaa sydämenkyllyydestä. Todellakin kaiken arvoista. Olen kyllä paljon parempi taaperoiden seurassa kuin ihan vauvojen seurassa. Vauvat vain nukkuvat, enkä oikein tunne mitään suurta tarvetta pitää niitä sylissä. Ihan kaikkien turvallisuuden kannalta. Ei, sellaiset hymyilevät reippaat pikkuvekarat ovat kyllä viihdyttävämpiä (katsotaan mitä sanon sitten kun onni osuu omalle kohdalleni). Vaikka niiltä saakin kivoja kutsumanimiä kuin Vapina (lue Jasmiina) ja Jattu (Jassu). Apina täällä hei.

Sukulaisviikonlopun jälkeen olen ihan sokeriähkyssä, kuten asiaan kuuluu. Tuntuu että, viikonloppu meni kahvittelusta ja muumimukista toiseen. Olen varmaan syönyt sokeria noin kuukauden edestä. Aamulla siis salille lomps.

Nyt ajattelin katsoa ruotsalaista Solsidan-tyyppistä uutuussarjaa, Matkalla Taivaaseen. Katsotaan kolahtaako. Godnatt kära vänner!




Back to Top