Pages

Sunday, 29 March 2015

YOLO

Viimeistä viedään ennen kultaista kolmeakymppiä. Tähän mennessä monet ovat jo naimisissa ja saaneet lapsia, edenneet senioritason työpaikkoihin ja ostaneet kolmion Espoosta. Mutta, yhtä monet eivät ole tehneet mitään edellä mainituista.

Vaikka nyt olen tuosta lisääntyvästä iästä ja kriiseilystä vitsaillut niin oikeasti ainut asia mikä ahdistaa on se, että olen nyt kuluttanut noin kolmasosan elämästäni. Surettaa ajatella, että tässä se elämä nyt menee ja sitten se on ohi ja sen jälkeen ei ole mitään. Tulin ja menin ja maailma jatkaa kiertoaan. Minusta jää vain tyhjyys ja hautakivi.
 
Ehkä ajatustapa muuttuu kun saa lapsia, sillä silloinhan itsestäsi jää tavallaan osa elämään.
Mietityttää kuitenkin, että mihin sitä haluaa elämäänsä kuluttaa. En ainakaan "odotteluun". Seuraavaa viikonloppua, kesälomaa tai aurinkoreissua odottaen. Inhoan sitä mentaliteettia. Yritän pyrkiä arjesta ja pikkuasioista nauttimiseen. Kauniit varhaiset aamulenkit, syksyinen aurinko ja värisirkus, aamukahvi ja hiljaisuus, tulppaanit ikkunalaudalla, tuikku-kynttilät marraskuun myrskyssä, kahvittelu ystävien kanssa, kävely meren äärellä, mukaansatempaava musiikki, urheilun jälkeinen raukeus, veikeä kynsilakan väri, kommellukset joille voi nauraa, pikkulapset, villasukat, saunominen ja vitsan tuoksu (maailman paras tuoksu!), kesäiset aamuyöt ja käen kukunta. (kyllä googlasin, ja kirjoitusmuoto on tuo)
Ylipäänä pitäisi pyrkiä enemmän tietoiseen läsnäoloon. Se on vaikeaa kun on tottunut nopeatempoiseen elämäntapaan ja siihen, että on monta rautaa tulessa. Iän myötä tämäkin varmasti luonnistuu paremmin.

Sitä odotellessa lähden nauttimaan sunnuntaista salille ja hakemaan juurikin sitä rakastamaani salin ja saunan jälkeistä raukeutta.

#YOLO

Viimeinen kuva minusta ilman botoxia, haha. Eilinen illallislook.

Saturday, 28 March 2015

Getting old isn't bad - you get nicer shoes

Nopea tervehdys synttäri"sankarilta".  Sankari on herännyt seitsemältä, nukkunut koko päivän päikkäreitä ja saanut äsken ajettua kesäautonsa kanssa Helsinkiin (hurraa, kohta voi ajaa jo katto auki..."kohta" - sillä lailla norjalaisen villapaidan, pipon ja kaulaliinan kanssa).

Nyt pitää kihartaa tukka ja juosta syömään ystävän kanssa.



Minua muuten odotti fantastinen yllätys perjantaina oven edessä kun saavuin hektisen työviikon jälkeen kotiin. Kaunis kukkakimppu jenkeistä käsin lähetettynä <3. En ole koskaan saanut mitään vastaavaa, joten tulin niin superhäpi iloiseksi. Näillä jaksaa ensi vuoden.

Huomenna kirjoitan vähän paremmin näistä minun ikääntymisen pohdiskeluistani. Sillä lailla aikuismaisesti. Nyt toivotan vain itse kullekin ihanaa lauantai-iltaa! Puss&kram

Tuesday, 24 March 2015

Inspired by men.

Olen lukenut viime aikoina Facebookin COO:n Sheryl Sandbergin kirjaa Lean In. Kirjassa Sheryl käsittelee sitä miten naiset itse voivat vaikuttaa siihen, että etenevät urallaan. Erittäin avartavaa ja inspiroivaa luettavaa, suosittelen. Kirjassa Sheryl esittää paljon esimerkkejä omasta elämästään ja naisista ympärillään havainnollistaakseen, miten naiset eroavat miehistä ja miten voimme itse vaikuttaa siihen miten "korkealle" pääsemme. Olen ruvennut tarkkailemaan ympäristöäni vähän enemmän ja muutama hänen esittämänsä asia näkyy ympärillä ihan joka päivä. Moni "syytös" osui myös itseeni.

Hän toteaa muun muassa, että naisten sukupuolirooliin kuuluu olla empaattinen, ja siksi vahvaa ja kilpailuhenkistä naista kavahdetaan helpommin. Määrätietoinen, itsevarma nainen on ristiriidassa odotuksiin ja nostattaa siksi helposti punaista viittaa.

Samoin Sheryl aika osuvasti kuvailee sitä, miten naiset usein karttavat rintamalinjaan joutumista tai itsensä korottamista. Vaikka kompetenssia olisi enemmänkin kuin miehillä, jäämme helposti pois "framilta" ja toimimme taustavoimana ("kaiken takana on nainen"?). Suhtaudumme epäluuloisesti omiin kykyihimme. 

Monet naiset saattavat jo monta vuotta ennenkuin perheenlisäystä on tiedossakaan, hakeutua urallaan "turvalliselle" polulle, jotta ei lapsia saadessaan olisi liian vaativassa työssä. Loppujen lopuksi voi kuitenkin olla, että siinä vaiheessa kun lapsia tulee, olisi se huippuduuni ihan mahdollista sovittaa lapsen kanssa elämiseen. Pelkäämme etukäteen.

No, minähän Lean Inistä viisastuneena halusin tuoda esille oman taustani ja tuntemukseni. Vaikka varoittavana esimerkkinä jos ei muuta.

Olen ollut sellainen selvästi yli 9 keskiarvon oppilas, käynyt Suomen huippulukion (tässä vaiheessa SYK:läiset suuttuu), kirjoittanut 3 L:ää ja 3 E:tä, päässyt heti lukion jälkeen oikeustieteelliseen (Helsingissä - jos joku sitä keksii kysyä), valmistunut oikiksesta neljässä vuodessa 23-vuotiaana, vaikka olin joka ikisellä sitsillä ensimmäiset kolme vuotta ja muutenkin todella aktiivinen ainejärjestössämme (mm hallituksen jäsen ja emäntä), tehnyt sen jälkeen Hankenin kolmessa vuodessa (ja kyllä, niin kandi- kuin maisterin tutkinnon), ollut koko ajan töissä, viimeisenä vuonna tehnyt jopa kahta juristin osa-aikaista duunia ja suorittanut siinä ohella noin sata opintopistettä, liikkunut koko ajan 4-6 kertaa viikossa, juossut kaksi maratonia, minut on headhuntattu 25-vuotiaana yhteen Suomen parhaimpiin pääomasijoitusyhtiöihin, olen kirjoittanut blogia neljä vuotta sekä onnistunut pitämään yllä aktiivista sosiaalista elämää ja luomaan huomattavaa verkostoa. Nyt hengähdän! Kuitenkin mietin itsekseni, että olen varmaan jotenkin huijannut - kohta jään kiinni siitä, että olen ihan slacker. Mutta, minähän olen ihan itse päntännyt jokaisen kirjan, juossut jokaisen metrin, herännyt kuudelta ehtiäkseni tekemään kaikkea, kirjoittanut blogini ja molemmat kandini ja graduni.

Ensimmäinen kerta kun aktiivisesti muistan ajatelleeni omaa logiikkaani sillä lailla "Sheryl Sandbergmaisesti" oli kun loppuvuonna 2006 mietin mihin rooliin haen ainejärjestömme hallitukseen. Halusin talousvastaavaksi. Rooliin kuului mm koko ainejärjestön budjetointi, rahastoitujen varojen hallinnointi yhdessä vanhempien neuvonantajien kanssa, koko vuoden kirjanpito ja tilinpäätöksen laatiminen. Roolissa oli viimeksi ollut naispuolinen henkilö vuonna 1957 - 50 (!) vuotta aiemmin. Kun mietin, että miten kehtaan hakea talousvastaavaksi ja pärjäänkö ikinä roolissa, sanoin itselleni "Ei yksikään niistä 50 miehestä, jotka ovat olleet roolissa viimeisen 50 vuoden aikana, ole minua älykkäämpi. Ihan varmasti pärjäät." Ja kyllä pärjäsin! Lisäksi opin paljon enemmän kuin olisin oppinut muissa rooleissa. Se, ettei tuo kirjanpito nyt sinänsä vuoden jälkeen tuntunut unelma-ammatilta on sitten eri tarina, haha. 

Tämän luettuanne pidätte minua varmaan itserakkaana "lesona", mutta that's ok. Väittäisin, että moni mies kukkoilee minua lyhyemmälläkin ansiolistalla. Ja haastaan teitäkin listaamaan näitä asioita mustalla valkoiselle ja röyhistämään rintaanne. Kannattaa olla ylpeä siitä mitä on saanut aikaan ja tarttua rohkeasti haasteisiin, sillä epämukavuusalueella oppii paljon enemmän.

Minulla on eräs ystävä, joka on aivan superluokan ihminen. Hän tekee kaiken 120 prosenttisesti ja on pokannut kaikesta L:ää (gradut mukaan lukien), erikoismainintaa ja stipendiä. Hän on myös tulevaisuudessa varmasti yksi Suomen parhaista riidanratkaisujuristeista. Hänen työmoraalillaan en epäile asiaa hetkeäkään. Samalla hänkin on ollut todella aktiivinen ainejärjestössä ja muutenkin sosiaalisesti mukana kaikessa. Hänellä on aina aikaa auttaa ja tavata. Silti tämä nainen on maailman nöyrin, eikä koskaan korostaisi itseään. Millään tasolla. Arvostan sitä suuresti. Usein ne ihmiset, jotka korostavat itseään eniten, on niitä joilla ei loppujen lopuksi pahemmin ole näytettävää. 

Eräs asia, minkä myös olen huomannut on se, että naiset stressaavat paljon enemmän. Miehillä on kylmäverisemmät hermot. Uskon, että tämän takia monet miehet pärjäävät johtopaikoilla paremmin. Olen oikeasti sitä mieltä. Ihailen kyseistä piirrettä miehissä ja toivon, että itsekin opin vielä "coolimmaksi". Asiat kun harvemmin paranevat panikoimalla. It is what it is. Muistan esimerkiksi elävästi, kun aloitin asianajotoimistossa viime syksynä ja meillä oli megaluokan diili meneillään: minä menetin viikon yöunet murehtiessa ja stressatessa vain pientä osaa diilistä, kun vanha luokkakaverini - sattumoisin mies - hoiti pääosan diilistä ihan lehmän hermoilla. Ei mitään ongelmaa, hän oli kuin ei mitään. Vaikka mies varmasti hukkui töihin, hänellä oli aina aikaa auttaa minua ja höpistä jopa vähän paskaa kaupan päälle. Sanoin hänelle vielä diilin closingin jälkeen erikseen, että ihailin hänen rentoa tapaansa ja ammattimaista lähestymistä projektiin. Respect. Toivon, että voin itse vetää samalla rennolla tyylillä joku päivä.

Eli summa summarum, toivon kai, että naiset oppivat miehiltä yhtä sun toista. Ei kaikkea voi pistää heidän tai historian piikkiin.

Vielä pitää mainita, ettei kirjoituksen tarkoitus tietenkään ole vähätellä sitä aidosti sortavaa epäkohtaa, jota monet maailman naiset kohtaavat elämässään. Haluan lähinnä tökkiä vähän meidän länsimaalaisten naisten toimintatapoja. Olkaa rohkeita, naiset.



Monday, 23 March 2015

Seinäruusu

Uusi viikko ja uudet kujeet! Viimeiset päivät 28-vuotiaana. Kuten duunissa pojat ystävällisesti muistuttelivat, minä liikun kauemmaksi huippuhetkestäni, kun he vain liikkuvat lähemmäksi. On ne kyllä niin jaloja ja kannustavia, noi meidän tiimin pojat. Ehkä luotanikiitävää hohtohetkeä voi kuitenkin hieman juhlistaa, kun kerrankin osui lauantaille.

Juhlista puheen ollen, tässä vähän kuvaa lauantain mekosta. Innokas valokuvaaja pakotti tarjoilijarukan kuvausrekvisiitaksi. Nuorukainen vaikutti vähintäänkin ärsyyntyneeltä. Ja minä lähinnä nolostuneelta.

Ritarihuone oli odotettavasti todella korea. Mekko mahtui ja sopivat kengätkin löytyi. Juhlissa oli mm Calle Haglund ja liuta ruotsalaisia joiden puheesta kukaan ei saanut mitään selvää. Kysyin siinä kaikessa kohteliaisuudessa, että millä murteella puhuivat. Vastaus kuului "riikinruotsia." Syytän äänentoistoa.












Saturday, 21 March 2015

Ruma ankanpoikanen



Ei nyt mennyt ihan putkeen minun lauantain treenisuunnitelmani. Eilen oli firman porukoiden kanssa Pub Crawl ja naiivisti ajattelin, että se hoituu vaurioitta. Just. Tanssimme vielä kahden jälkeen Kutosessa ärsyttävän jumputtavaan House -musiikkiin. Sain varmaan kuulovamman kaupan päälle. Damn you Dingle Party Team. Illan aikana tehtiin myös n. 43 snap storya ja otettiin 234 selfietä. Perus sometusta siis.

Oli pakko käydä 2,5 tunnin kävelyllä äsken, että sai jotenkin freesimmäin olon. Kaunis aurinko, mutta pirullinen tuuli. Tunnin päästä pitäisi ruveta ehostumaan Upseeritanssiaisiin (? Officersbalen - en tiedä mikä tuo suomeksi oikeasti on). Vielä hieman epäselvää millä taikatempulla loihdin itsestäni edustuskuntoisen. Olisipa sauna niin vetäisin tunnin detoxing-hikoilun. Juhlamekko on kyllä haettu vintiltä, nyt vaan sormet ristissä, että näyttää ok:lta ja mahtuu päälle. Ritaritalolla ei saa käyttää piikkareita, mikä tuottaa päänvaivaa, sillä en tiedä mikä korkoleveys nyt sitten rajaa piikkarin muista. Kiva, jos joku oiekasti pakottaisi ottamaan kengät pois.

Mukavaa lauantaita kaikille!

Rakkaiden nostokurkieni paluu blogiin. Montakohan kuvaa minulla on näistä. Onko tämä ihastus normaalia vai taas sitä falloskompleksia?

Koira on kuvausrekvisiittaa.





Wednesday, 18 March 2015

Non-embarrassment Clause vs Käsienheiluttelu

It's not what you say - it's how you say it.

Oleellinen osa niin ammatti-identiteettiä kuin ammatti-identiteettiä on kyseisen alan jargoni. Noh, minullahan on nyt ollut etuoikeus lyhyen ajan sisällä tutustua kahteen aika..hmm..toisistaan poikkeavaan ammattikieleen. Alla hieman yksinkertaistettua esittelyä siitä mistä olen lähtenyt ja mihin olen tullut. Näin käsitetaivaasta toiseen. Tässä vaiheessa kaikki Mergers & Acquisitions juristit voi skrollata alas kohtaan Markkinoinnin ihmeet.

Ensiksi lempparini:
Non-embarrassment clause
Kaikessa kauneudessaan osakkeiden myyjä ja ostaja sopivat, että jos ostaja myy tietyn ajan sisällä osakkeet eteenpäin kauppahinnalla joka ylittää tietyn arvorajan, on myyjä saava tietyn prosentuaalisen osan tästä ostajalle aiheutuvasta voitosta. Käsiterakkautta <3

Waterfall
Mekanismi joka kuvaa miten rahaston voitonpalautukset virtaavat siihen sijoittaneille.

SPA
Share Purchase Agreement. Osakkeiden myyntisopimus.

Lock-up period
Aika jona listautuvan yhtiön pääomistajat eivät saa myydä osakkeitaan julkiseksi listautumisen jälkeen, jotta kurssi ei heiluisi ja joku perusolotila ylläpysyy.

Drag-along right
Osakassopimuksessa (yhtiön osakkaiden välillä) on enemmistöosakkaalla oikeus "vetää" muiden osakkaiden osakkeet myytäväksi, jos hän tiettyjen ehtojen täyttyessä saa joltakin kolmannelta osapuolelta ostotarjouksen (usein johonkin tiettyyn hintaan).

Whistle-blowing
Kartellissa osallisena ollut yhtiö ilmiantaa kartellin ja pääsee itse pälkähästä (seuraamusmaksuista) jos auttaa tutkinnassa.

Tag-along right
Osakassopimuksessa on vastavuoroisesti vähemmistöosakkailla mahdollisuus "lyöttää" omat osakkeensa myytäväksi jos enemmistöosakas on saanut ostotarjouksen joka täyttää tietyt ehdot.

Book-building
Systeemi, jolla osakkeiden myyntiä hoitava yrittää selvittää mikä hinta osakkeilla on. Ottaa vastaan tarjouksia mahdollisilta ostajilta ja rakentaa näin kirjaa siitä millä hinnalla osakkeet menisi. Tämä tehdään enemmän tai vähemmän pöydän alla. Yleensä siis merkittäviä osakemääriä myytäessä.

Markkinoinnin ihmeet.
Yllä olevia aikojani pyöriteltyä olen nyttemmin seuraavassa maailmassa:

Timanttinen
Itse adjektiivi on jo aika itsensäselittävä. Tähän pyritään. Kaikessa.

Käsienheiluttelu
Käsittääkseni tämä on kyllä joku Kauppiksesta lähtöisin olevien konsulttien juttu. Vissiin jotain selitetään samalla kun kovasti heilutellaan käsiä käppyröiden edessä.

Reach
Miten laajasti saadaan ihmisiä kiinni postauksilla. Montako näkee.

Engagement
Montako ihmistä jotenkin reagoi postaukseen (mm like, share, comment).

Himmeli
Ihan nevöhöööd minulle aiemmin. Tuli lähinnä Joulu mieleen. Nyt viisastuneena (tai aivopestynä) tajunnut, että kyseessä on jonkinlainen suunnitelma ja rakenne siitä mitä tehdäänish.

Treatment
Videotuotannossa suppea dokumentti joka kuvaa tehtävää pätkää: perustiedot, tiivistys ideasta, kohtauksia, päähenkilöitä, rekvisiittaa jne.

CPC
Cost per click. Mitä onlinemainonnassa maksetaan siitä, että katsoja klikkaa mainosta.

CPA
Cost per Action. Mitä onlinemainonnassa maksetaan siitä, että katsoja toimii tietyllä ennaltamääritellyllä tavalla (maksetaan vain tietystä toiminnasta), esim "tykkää" sivustasi.

Wireframe
Koodattavan sovelluksen/kotisivun "luuranko" (ohje, polku, mistä sivuista koostuu, sivujen rakenteet, toiminnallisuudet).

Maaginen
Jotain postiviista, yleensä nivottu siihen, että olisi maagista jos pirunmoisessa kiireessä saataisiin vielä 110 % lisää tehtyä, timanttisesti. Sitähän se magiikka on.

Ja konseptisuunnittelijamme suosikki: Disruptiivinen median käyttö
Häiritsevä, yllättävä median käyttö mainonnassa. Meniköhän nyt oikein?

Ja ei kun pätemään!

Ja siis itsehän olen lapsesta asti rakastanut kaikkia hienoja uusia sanoja (luin oikeasti sivistyssanakirjaa ihan innoissani), joten olen todella fiiliksissä siitä, että on mitä viljellä.


Sunday, 15 March 2015

Dirty.


Nämä keväiset juoksulenkit ei ole hienohelmoille. Mutta onneksi olemme ainakin saaneet aurinkoa sylin täydeltä. Aaaaaah. Luulenpa peräti, että posket sai mikroskooppisen vähän väriä tänään juoksulenkillä ja kävelylenkillä. Liikunnan lisäksi olen nukkunut viime viikon velkoja, twiittaillut, saunonut ja hengaillut Tammisaaressa. Ja vähän töitäkin sain puristettua itsestäni. Erehdyin katsomaan Alpha Doginkin ja tuli melkein itku. Ihan tyhmä leffa.

Tässä on muuten tämänpäiväistä lenkkimusiikkiani inspistä kaipaaville:

Higher - Just Blaze & Baauer feat Jay-Z
7/11 - Beyoncé
Backseat Freestyle - Kendrick Lamar
Hey Mama - David Guetta feat Niky Minaj
Paradise - Coldplay
Yellow Ranger - Akwafina
Paper Trail$ - Joey Bada$$
Wild for the Night - ASAP Rocky feat Skrillex, Birdy, Nam Nam
Sun Goes Down - Robin Schultz feat. Jasmine Thompson

Tiedossa on taas ihan täyteen ahdettu viikko, joten hyvä ottaa ennakoiden iisisti. Huomenna kirjoitan jotain järkevää, sain kävelylenkillä vaikka mitä aiheideoita. Stay tuned.

Kuva jonkun random mökin edessä, ihailen aina tuota pihaa ja eritoten valkoista aitaa ohilenkkeillessä.

Saturday, 14 March 2015

Worka(lco)holic


Viikko on mennyt pitkälti työn sumussa. Olen koordinoinut eri kampanjoita, istunut lukuisissa palavereissa asiakkaiden kanssa ja sisäisissä suunnittelupalavereissa sekä tehnyt uusia tarjouksia. Samalla olen yrittänyt treenata mahdollisimman paljon.

Vaikka tekemistä on enemmän kuin ehtii tehdä niin pidän siitä, ettei yksikään päivä ole kuin toinen, meno on dynaamista (joskin hieman kaoottista) ja tehtävät erilaisia. Mietinkin tuossa itsekseni, että entisessä elämässäni olisin saattanut tehdä pahimmillaan aamusta yöhön viikon verran käytännössä samaa dokumenttia. Toisaalta on ollut niitäkin päiviä jolloin olen tehnyt 200 miljoonan edestä konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä ennenkuin oli edes lounasaika. Olihan sekin ihan törkeän siistiä - tavallaan.  Mutta mutta. Mieluummin juoksen ympäri pää kolmantena jalkana ja pallottelen miljoonaa asiaa. Asiakkuuksiin alkaa pikku hiljaa pääsemään sisälle. Eikä työkaveritkaan Facereipannut kuin kerran tällä viikolla haha:


Viikot menee älyttömän nopeasti. Työpaikasta alkaa vähitellen tulla olohuone josta löytyy myös kavereita. Eilenkään meillä ei ollut mikään kiire pois toimistolta vain jäimme sinne hengailemaan ja heittämään läppää illalla. Torstaina oli firman sisäinen tapahtuma ja beer pong kisat. Eka kerta meikäläiselle ja sanotaanko, että enemmän jouduin juomaan kaljaa kuin juottamaan muita. Mutta hauskaa oli! Ja ihana ihana aurinko paistaa. #joy

Työergonomiaa à la Dingle

Wednesday, 4 March 2015

Keskustan eri kuntosalit - vertailua

Mietin tuossa salilla ollessani*, että voisin kirjoittaa vähän vertailua keskustan eri kuntosaleista. Olen nyt syksyn aikana käynyt aika monessa eri paikassa treenaamassa ja ehkä näistä inside-vinkeistä voi olla jollekulle hyötyä.



Motivus Center
Ihan peruskiva ja siisti kuntosali. Keskeinen sijainti Kampin kauppakeskuksessa. ja se näkyy. Porukkaa on yleensä aika paljon, mutta en minä siellä nyt mitenkään ahdistunut ole koskaan ollut. Jengi on aika nuorekasta, mutta varmaan vähemmän nuorekasta kuin jossain Elixiassa.

City Gym
Selvästi enemmän perus bodaripaikka. Toisaalta on kiva kun jengi on tosissaan, sillä se vaikuttaa omaankin tekemiseen. Voisin kuvitella, että siellä käy yksi jos toinen fitnessbloggari. Paikka on aika pieni ja kompakti, joten ruuhka-aikaan käy aika ahtaaksi, mutta kaikki laitteet ja painot kyllä löytyy. Myös tämän salin sijainti Kampissa on aika keskeinen. Suihkutilat ja sauna ovat aika kuluneet. Pukutila on pieni ja välillä tavarat eivät edes ole mahtuneet kaappiin, kun kaikki ovat olleet varattuina. Hinnaltaan vähän kalliimpi kuin Motivus, ainakin kertoja ostaessa.

Motivus Ruoholahti
Lempparini. Se on siisti, rauhallinen ja tilava. Pääsen yleensä aina niihin laitteisiin joihin haluan.
Lokaatio on vähän huono arkipäiville, mutta käynkin siellä aina viikonloppuisin, kun on paremmin aikaa. Kiva kävelymatka rantaa pitkin. Siellä on myös hyvät infrapunasaunat, joissa voi nautiskella ja lueskella naistenlehtiä treenin jälkeen. Vain naisille, ikäjakauma laaja. Mielestäni aika edullinen.

Töölö Gym
Tässä luetelluista saleista selvästi suurin. Sieltä löytyy ihan kaikkia laitteita ja monin kappalein. Esimerkiksi jalkatreeniin löytyy ihan oma alueensa joka on isompi kuin koko City Gym. Aerobisista laitteista löytyi vihdoinkin myös jenkeistä kaipaamani rullaportaat. Maailman tehokkain alkulämmittelylaite! Porukka on myös täällä aika bodarisuuntautunutta. Ja vähän silareitakin välähtelee siellä täällä. Mutta löytyy myös paljon ihan perusjengiä, comme moi. Valikoimaltaan ylivoimaisesti paras sali näistä. Miinusta kuluneista pesutiloista ja todella epäkäytännöllisistä kaapeista ja penkeistä. Kaappeja ei saa lukittua muuten kuin 50 sentin kolikoilla joita ei saa takaisin (omia munalukkoja ei voi käyttää). Mielestäni se on todella törkeää. Siellä siis joutuu käytännössä kantamaan arvotavaransa mukana treenin aikana. Pukutiloiltaan selvästi huonoin, missä olen käynyt. Töölö Gymissä olen nyt kuitenkin käynyt arkisin, koska se on ihan työmatkallani Pohjoisella Hesperiankadulla. Hinnaltaan aika perus. 10 kerran kortti taisi olla 80 euroa.

Tässä muuten motivaatioklippi, jonka tuttuni heitti minulle Twitterissä kun hajoilimme siellä molemmat maanantaiaamun kuuden herätystä:


Tätä pitää taas kelata huomenna aamulla kun kello soi ja pitäisi kipittää lenkkipolulle.

*Olen ylpeä itsestäni, että sain raahauduttua salille vielä kuuden jälkeen kun lähdin töistä (vaikkei raahautumisesta kai voi puhua, kun sali on kotimatkalla...siinä on niinkuin tekosyyt aika vähissä).

Monday, 2 March 2015

When everything else fails - suit up!



Heippahei!

Viime päivien teemat ovat olleet:

  • Asunnot. Käynyt katsomassa paria kämppää Ullanlinnassa. Tosin en ole henkisesti ihan varma voinko palata sinne. Rakastan tätä Hietsun/Meilahden merenläheistä vehreyttä. Kaivarin/Eiranranta on pelkkää asfalttia. Asfalttia ja tuttuja. Goodbye incognito. Mutta toisaalta pidän Ullanlinnan eloisuudesta. Töölö on vähän uinuva. Ja vaikein: tutut ovat Ullanlinnassa/Punavuoressa - duuni Töölössä. Eioohelppooo.
  • Vauvat. Tai itse asiassa yksi tietty 5 kk vanha pieni herra. Siis maaaailman suloisin. Meillä oli treffit tiistaina ja toiset heti lauantaina. It's getting serious.
  • Lenkkeily. Nyt kun lumet ovat sulaneet, niin mieli tekee kovasti taas juoksemaan. Aloitinkin tuossa viikon 10 kilsan aamulenkillä. Haluaisin ilmoittautua taas johonkin maratoniin. Mutta on pakko yrittää saada nämä kropan jumit auki ensiksi. HCR:iin olen kuitenkin ilmoittaunut töiden kautta. Elämäni ensimmäinen.
  • Kukat. Olen innostunut ostamaan kukkia taas useammin. Kevättä rinnassa tai jotain. Nyt ikkunalaudalla komistelee lemppareitani, haalean vaaleanpunaisia neilikoita.
  • Puku. Tänään vedin pitkästä aika suit up -meiningillä. Ihan kauluspaidat ja kaikki. Tuntui kyllä todella hyvältä. Ehkä pitää alkaa wallstreettaamaan taas vähän enemmän. Eihän ylipukeutumisesta voi olla mitään haittaa. Fake it 'til you make it jne.
  • Tweet tweet. Olen alkanut innostumaan Twitteristä. Ajatuksenkulku alkaa rytmittymään 140 merkin pituisiin mietteisiin. Tulkaa mukaan leikkiin!! Minut löytää nimellä @ojaljas. 
  • Harmaus. Eikä pelkästään Sen Yhden Leffan takia vaan myös koska en ole taas nähnyt aurinkoa varmaan viikkoon. Mutta hei, en ole katkera. Tooooodella harmaiden viime päivien kunniaksi väritöntä teemaa myös kuvamaailmassa.



Loppukevennyksenä Dinglen uusi kaupunginosajako. #westsidebestside



Back to Top